Saariselkä panostaa luontomatkailuun

Saariselkä tunnetaan perinteikkäänä matkailukeskuksena, jonka valtteja ovat laatu, luonto, lapinhenkisyys sekä palveluvalikoima. Saariselkä toteutti vuonna 1995 ensimmäisenä matkailukeskuksena Suomessa DQN-laatuohjelman. Silloin luotiin vahva perusta laatutyölle, jota nyt päivitetään vastaamaan uusiin haasteisiin.

Alueellisen laatuohjelman myötä Saariselän matkailualue tähtää luontomatkailun tuotteistamisen kärkikohteeksi Suomessa. Kunnianhimoisen tavoitteen pohjana toimii monipuolinen ja ainutlaatuinen luonto: Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistot, jotka molemmat ovat ehdolla vuoden 2009 retkikohteeksi sekä upeat vesistöt, joista tunnetuimpia ovat Ivalonjoki ja Inarijärvi.

Tavoitteena on olla edelläkävijänä nimenomaan kansallispuistoihin tukeutuvien palveluiden tuotteistamisessa. Suomessa tämä matkailun osa-alue on vielä suhteellisen uusi asia ja sen johdosta Saariselällä on hyvät lähtökohdat palata jälleen Suomen tunnetuimmaksi tunturikohteeksi.

Saariselän laatuohjelma käynnistyi viime kesänä asiakastyytyväisyysmittauksilla ja yritysvalmennuksilla.  DQN-laatutyö on siis vasta aluillaan. Se on kuitenkin saanut positiivisen vastaanoton yrityksissä. Alueen yhteinen laatutyö koetaan tärkeäksi menestystekijäksi tiellä pitkäjänteiseen, alueelliseen yhteistyöhön, jonka johdosta Saariselän matkailualue palvelee menestyksekkäästi laatu- ja ympäristötietoista vierailijaa.

Saariselän laatutiimi:

Holiday Club Saariselkä 
Erähotelli Nellim 
Saariselän Tunturihotelli
Saariselän Keskusvaraamo  
Ski Saariselkä 
Lake & Snow Inari
Suomen Latu Kiilopää 
Pohjois-Lapin Matkailu Oy
Lapin luontolomat 
Inari Event Lapland
Projektipäällikkö Maaret Mattus, Pohjois-Lapin Matkailu
hankkeen hallinnoija Petra Pudas, Kalotin oppimiskeskus
 

Matkailuyrityksen työhyvinvointi

Työhyvinvointi on sana, joka vaatii tarkennusta. Sen voi selittää monella tavalla ja se ymmärretään monella eri tavalla. Se koostuu monista eri asioista. Työ on ihmiselle tärkeä tapa kokea itsensä tarpeelliseksi, toteuttaa itseään ja kokea kuuluvansa jonnekin. Työhyvinvointi on ollut pitkälle isojen yritysten asia. Pienillä ei ole ollut resursseja eikä osaamistakaan paneutua hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sen seuraavasti:

”Työhyvinvointi perustuu yhteistyöhön.
Työsuojelun tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla.
Työhyvinvointi koostuu monesta tekijästä
• työntekijän terveydestä
• työntekijän jaksamisesta
• työpaikan turvallisuudesta
• hyvästä työn hallinnasta
• työilmapiiristä ja
• johtamisesta

Hyvinvoiva työyhteisö työskentelee osaavasti ja tuottavasti ja työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi sekä elämän hallintaa tukevaksi.
Työhyvinvoinnin tärkeimmät toimijat ovat työpaikoilla. Työhyvinvointia edistetään työpaikalla muun muassa

• työsuojelun yhteistoiminnalla
• työkykyä ja työhvinvointia ylläpitävällä toiminnalla (tyky-toiminta ja tyhy-toiminta)
• työterveyshuollon toimilla
• työsuojelulla
• työtä, työoloja ja osaamista kehittämällä.

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla perustuu työsuojelun valvontalakiin ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin.”

Kuinka monen matkailuyrityksen resurssit riittävät hallitsemaan tätä viidakkoa jossa on mukana lakisääteiset asiat jotka on pakko hoitaa ja siihen se monesti jää. Ammattitaitoisen työterveyshuollon kanssa yrittäjä voi saada tietoa myös työterveyshuollon toimintasuunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista saada kuluihin KELA:n korvausta esim. fysioterapiaan, joka voi olla jopa 50 %. Toiminta pitää olla kirjattuna yrityksen ja työterveyshuollon yhdessä laatimaan toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuolto ja yrityksen johto voivat suunnitella ja kehittää yrityksen työhyvinvointia laatimalla työhyvinvointisuunnitelman, joka on osa yrityksen strategiaa ja se on myös budjetissa.

Laatutonni Matkailun laatukäsikirja on antanut monelle yrityksellä hyvät eväät kehittää oman yrityksen toimintaa. Laatutonni olisi erinomainen kanava avata myös työhyvinvoinnin polkuja yrityksen kehittämisessä. Parhaimmillaan toimiva työyhteisö on tehokas ja ihmiset voivat hyvin. Klisee, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, on täysin mahdollista.         
Sanoista tekoihin! Voikaa hyvin!

Marju Kuusisto                                                                                                           entinen matkailuyrittäjä Lapland Hotelsin omistajana

Pyhä-Luosto Green DMN herätti toimintaan

Pyhä-Luosto Green DMN herätti yrittäjät. Alue- ja yritystason ohjattu ympäristötyöskentely ei ole jäänyt kokouspöydän papereihin, vaan todellisiin toimiin on ryhdytty.

Alku oli perinteistä innostuksen, idealismin ja yrittämisen realiteettien kakofoniaa ja reipassanaista keskustelua. Sitkeän keskustelun myötä ajatus alkoi muotoutua yhteisiksi tavoitteiksi ja erilaisten toimintalinjojen rajaamiseksi. Koska emme voi koko maailmaa pelastaa, tehdään se, mikä on merkityksellistä omalla alueellamme.

Alueen ympäristöohjelman laatiminen toi toiminnalle selkärangan, jonka myötä yrityskohtaiset ympäristösuunnitelmat toteuttivat muutoksia. Keskeisiä havaintoja olivat, että on asioita, joita pitää hoitaa yhdessä ja asioita, joita joka yritys pystyy omalla sarallaan kehittämään. Prosessi on koko ajan ruokkinut itseään eli hetki sitten syntyneistä kehitysajatuksista kumpuaa koko ajan uusia ideoita.

Asioiden ohjattu läpikäynti on opettanut havainnoimaan myös pieniä asioita, joita voi loputtomasti kehittää. Aina väitetään, ettei vanha koira opi, mutta säästämisen ideointi ja oman työn analyysi on motivoinut henkilökuntaa uskomattomiin ideariihiin, joista on syntynyt monta helposti ja edullisesti toteutettavaa toimintatapaa.

Energian, lämmön, veden, jätehuollon ja monen muun asian osalta on pitänyt jakaa kestävän kehityksen toiminta ensin näiden asioiden tuhlauksen vähentämiseen ja sitten syntyneiden haittojen korjaamiseen. Osanhan työstä tekee yrittäjät, mutta keskeistä on tehdä matkailijoille helpoksi osallistua talkoisiin.

Myös julkisten palveluiden tulee toimia, jotta kestävän matkailua voidaan kehittää. Juuri nyt suurin haaste on biojätteen lajittelun saaminen alueelle. Asian ratkaisemiseksi on päästy hyvään alkuun.

Viestinnän merkitys on pikku hiljaa ymmärretty. Mikään ei voi olla ”valmista”, jotta siitä voisi kertoa. Pitää viestiä kaikista niistä hankkeista, mitä ollaan tekemässä ja pyrkiä saamaan alueen vieraat hoitamaan hyvällä mielellä osa työstä. Pyhä-Luoston keskeinen idea Green DMN:n osalta onkin luoda hyvän omantunnon matkailukohdetta, jossa yrittäjät kantavat vastuunsa.

Kirsti Ryytty-Tuominen
Laatutiimin puheenjohtaja
ja Pyhä-Luosto ympäristötiimi 

Kulttuurimatkailulle oma laatuohjelma

Suomen luontopainotteista matkailuvetovoimaa on ryhdytty vahvistamaan kulttuurilla. Kulttuurimatkailun toivotaan vahvistavan ympärivuotista matkailua saattamalla kulttuurin ja matkailun toimijat laajempaan ja läheisempään yhteistyöhön. Tähän haasteeseen pyrkii vastaamaan keväällä 2009 käynnistynyt kolmivuotinen Kulttuurin ketju -hanke, jonka tavoitteena on laadun kehittäminen, verkostomainen yhteistyö sekä kulttuurin matkailullinen tuot-teistaminen.
 
Ensimmäisenä askeleena kohti korkeatasoisempaan kulttuurimatkailua hanke ja Haaga-Perho rakentavat yhteistyössä kulttuurimatkailukohteille räätälöidyn Culture DQN® -laadun kehittämisohjelman, joka pilotoidaan seuraavissa hankkeen yhteistyökohteissa:

Rovaniemi: Lapin kamariorkesteri, Arktikum, Rovaniemen taidemuseo
Mänttä: Serlachius-museot
Helsinki: Ateneum, Kävelyreittejä Helsingissä
Turku: Åbo Svenska Teater, Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo.

Laatuohjelman pilotointityö aloitettiin kohteissa kesällä 2009 lähtötasotutkimuksilla ja työryhmätapaamisilla ja se valmistuu vuoden 2011 lopussa. Ohjelmalta odotetaan vertailutietoa ja työkaluja niin asiakaspalvelun kuin muunkin liiketoiminnan kehittämiseen. Muista DQN -ohjelmista poiketen kulttuurimatkailun laatuohjelma korostaa vahvaa yhteistyötä ja verkostoitumista kulttuurin ja matkailun toimijoiden kesken. Tavoitteena on kehittää yhdessä tasokkaita kulttuurimatkailullisia tuotteita ja paketteja, joita voidaan markkinoida kansainvälisesti mm. VisitFin-land.com -maaportaalissa.

Vuodenvaihteessa avautui myös Kulmat.fi -verkkoyhteisö, jonka Kulttuurin ketju -hanke toteutti yhdessä Varsinais-Suomen Matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa. Kulttuurin, matkailun ja luovien alojen toimijoiden käyttöön tarkoitettu verkkopalvelu toimii yhteisöllisenä keskustelufoorumina ja tietopankkina kaikille alalla toimiville sekä sisäisenä työskentelyvälineenä. Palvelusta löytyy myös tietoa laatuohjelman toimenpiteistä.

Kulttuurin ketju − Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -hanke on opetusministeriön valtakunnalliseen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaan kuuluva Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke, jota hallinnoi Turku Touring.

Lisätietoja:  
Anne Karsikas-Järvinen
projektipäällikkö
p. (02) 262 7568 / 040 552 3848

Lotta Kutinlahti
projektikoordinaattori
p. (02) 262 7568 / 040 741 0199

Turku Touring /
Kulttuurin ketju -hanke
www.kulmat.fi
www.turkutouring.fi
Aurakatu 4, 20100 Turku